Tänään vietetään Minna Canthin ja tasa-arvon päivää. Työelämä on aivan keskeisimpiä tasa-arvokysymyksiä ja tasa-arvotyön työmaita. Canth (1844—1897) edisti tasa-arvoa kirjallisella tuotannollaan ja henkilökohtaisessa elämässään, pyrki opintojensa ja työnsä kautta saavuttamaan vapautta aikansa yhteiskunnassa, missä pääsy moniin ammatteihin oli rajattu miehiin. Hän oli ensimmäinen itsenäisesti työskennellyt suomenkielinen naistoimittaja ja häntä pidetään myös Suomen ensimmäisenä huomattavana naiskirjailijana. Tuotannossaan ja aikalaiskeskustelussa hän kiinnitti huomiota vallitseviin yhteiskunnallisiin epäkohtiin ja muun muassa tyttöjen koulutukseen.
Kun työ tarjoaa ihmiselle elannon ja omat tulot taloudellista riippumattomuutta, naisten pääsy palkkatyöhön yhä useammille aloille on ollut askel kohti tasa-arvoa. Tasa-arvotyön, neuvoteltujen sopimusten ja tasa-arvolainsäädännön edetessä naiset ovat siirtyneet palkkatyössä yhä useampiin tehtäviin, mutta naisen palkkaeuro oli Suomessa STTK:n mukaan edelleen vain 84,3 senttiä vuonna 2022.
Tasa-arvolaki pyrkii vähentämään sukupuolten segregaatiota, mikä on suomalaisessa työelämässä voimakasta. Työelämän tasa-arvotyöllä edistetään sitä, että ihmiset voisivat työskennellä missä tahansa tehtävissä omien kykyjensä, kiinnostuksensa ja vaikkapa kutsumuksensa mukaisesti. Se on syrjivien rakenteiden ja käytäntöjen muuttamista sellaisiksi, että ihmisten tosiasialliset valinnan mahdollisuudet ammattinsa suhteen toteutuisivat paremmin.
Työelämän tasa-arvossa on kyse siis sekä pääsystä tiettyihin ammatteihin että niiden palkkauksesta sekä työehdoista. Se liittyy myös kysymyksiin esimerkiksi raskaana olevien työsuhdesuojasta, perhevapaiden ja kotitöiden jakautumisesta, rekrytoinneista ja kertyvistä eläkkeistä. Työelämän kysymyksistä on sovittu Suomessa perinteisesti kolmikantaisesti palkansaaja- ja työnantajajärjestöjen ja valtiovallan neuvotteluissa.
Ammattiyhdistysliikkeessä on tehty tasa-arvotyötä paikallisyhdistys-, liitto- ja keskusjärjestötasolla. Esimerkiksi nais- ja matalapalkkaeristä on neuvoteltu tulopoliittisissa kokonaisratkaisuissa ja keskitetyissä työmarkkinasopimuksissa. Naispalkkaratkaisuilla on pyritty korjaamaan naisvaltaisten alojen suhteellisesti matalampia palkkoja. Esimerkiksi varhaiskasvatus ja hoitoala ovat olleet perinteisesti naisvaltaisia aloja, jotka ovat jääneet palkkakehityksessä jälkeen alojen työvoimapulasta huolimatta.
Toimihenkilöarkistossa on ammattijärjestöjen tasa-arvotyöhön liittyviä aineistoja esimerkiksi jäsenedunvalvonnan aineistoissa eli siinä, kuinka liitto on puolustanut jäseniään muun muassa syrjintätapauksissa; työehtosopimus- ja palkkaneuvotteluaineistoja, lakkoihin ja muihin työtaisteluihin liittyviä aineistoja, työn vaativuuden arviointiin ja vaikuttavuuteen liittyviä aineistoja, tasa-arvoa edistämään perustettujen yhteistyöelinten kokouspöytäkirjoja ja paljon muuta.
